Hiljaisuus

Hiljaisuus ympärilläni sulkee
surulliseen vaippaansa kaikki ne sanat,
joita en kyennyt sanomaan.

En osannut sanoa.

En ainakaan oikein.

Henkäys

Vain kevyt tuulen henkäys on elämä,
kuin kaunis uni, joka ei saanut
todeksi tulla. Eksyneen lapsen lailla
harhailen turvaa etsien, löytäen vain
tuhkaa ja raakkuvia variksia.

Usva

Hiljaa elämä lipuu pois.
Ei siitä mitään jälkeen jää.
Pian, lailla aamu-usvan,
haihtuu se jo pois.

Yön henki

Yön kylmä henki käy ylitseni.
Kauhuissani, liikkumatta odotan pelastajaa, joka ei saavukaan.
Vapisten nousen ja huomaan, ettei mitään yötä olekaan –
vain synkkien ajatusteni kurja leikki.