Erämaa

Erämaa ei juuri minusta piittaa. Se on mikä on, olen minä siellä tai en. Olenpa minä siitä mitä mieltä tahansa, erämaa on siltikin mikä on.

Mutta me ymmärrämme toisiamme, erämaa ja minä. Istumme vieretysten samalla nuotiolla ja katselemme samoja tähtiä. Kuuntelemme joutsenten haikeaa huutoa kylmenevässä syysillassa.

Erämaa on mikä on ja minä hyväksyn sen. Ja minä olen mikä olen ja erämaa ymmärtää sen. Ymmärtäisinpä itsekin.